lauantai 26. marraskuuta 2011

Hoosianna

 "Niinkuin kansa kauan sitten heilutteli oksiaan, mekin Jeesus sinut tänne tahdomme nyt kutsua...." Oppijoiden kanssa opeteltu laulu soi sydämelläni lohdullisina sävelinä. Huominen avaa joulun odotuksen ovet auki. Todeksi tullut joulun ihme, pieni seimen lapsi, loistaa tummassa maisemassa kirkkaana tähtenä. Sain tyttöseltä lainaksi pienet nuket. Maanantaina ne pääsevät kertomaan oppijoilleni todellisen ilosanoman tarinaa. Luokan takana odottaa säkkikangasmaisema. Vihreällä nurmella muutama lammas. Tallin tyhjässä hämärässä oljilla vuohi. Viileän suojansa kivikkoisen tien kulkijoille tarjoavat männynoksat maljakossa. Pieni vauva kapaloonsa käärittynä saa kertoa jakamastaan rakkaudesta. Joulun kosketus läikähtää lämpimästi sydämellä, kuin paimenten nuotion vaimea loimu.
 Tänään pieni kuusi sai kantaakseen huopapallojen kepeää valoa. Joulun valo täyttää kodin. Kutsumme sen asettumaan lähellemme, sisällemme. En lakkaa ihmettelemästä, miksi niin moni on liian kiireinen nähdäkseen, löytääkseen sen?! Nostan käteni kiitokseen ja lasten laulu jatkaa kulkuaan sisimmässäni. "Saavu Jeesus keskellemme, saavu läpi pelkojemme...." Joulun valosta riittää. Sen liekki ei sammu tuulten tuiverruksessa. Avaan sylini ottamaan vastaan, laulan Hoosiannaa kaikellani. Pelasta, auta. Ja tuossa pienessä lapsessa, pojassaan, Jumalamme teki sen. Ja tekee yhä vieläkin.
Ensimmäisen adventin valossa soi huomenna lupaus. 

3 kommenttia:

  1. Lempeää ensimmäistä andeventtia sinulle.♥

    VastaaPoista
  2. Kaunista ja rauhallista ensimmäistä adventtia sinulle :) Ensimmäinen adeventti vaan vuosi vuoden jälkeen luo sen oikean pyhän tunnun. Ensimmäinen kynttilä, hienoisen lumipeitteen saanut maa ja jouluradion hartaat sävelmät... Vuoden parasta aikaa :)

    VastaaPoista