Seitsemäs♥

 Itsenäiselle kotimaalle liikutuin eilisessäni. Niinkuin moni ympäri Suomen. Viluiset varpaat kanssani nojatuolin mutkassa sykkyrällä kurkin pukuloistoa. Väkisin huomaan ,että ajatuksissa vilahtaa yltiöpäisten rahasummien kulku. Onko kaikki tuo tarpeen, miettii pieni ihminen minussa. Toki, toki. Kunnia ja riemullisuus on ansaittu. Juhlaan on syy. Jossain silti joku lämmittää käsiään puhallellen niihin kylmissään, kodin lämpöä vailla. Itsenäisyyspäivä on minulle myös isoisäni kaipauksen nousua pintaan. Silmät sulkien saan olla tuokion tyttö letit hulmuten, ukin nostaessa korkealle. Hetken ajan yllän hipaisemaan taivaan tummaa kantta. Kantta ,joka tänään raotti oviaan untuvaisten valkohahtuvien tanssille. Voi sitä iloa, jonka ensilumi jakaa! (pst.kuva vuoden takaa...)

 

Kuljimme eilen matkan ensimmäiseen jouluun. Kuuntelimme Nasaretin kaivolla naisten jutustelua. Kuulleet olivat kerrottavan, että naapurin Maria olisi kohdannut enkelin. Kesken mukavan rupattelun aukeaa ovi kuin leikaten ilmaa ympärillämme. Augustuksen käsky määräsi niin monet pitkille matkoille. Veroluettelot odottivat nimien kirjoittajia. Niin lähti Maria ja Joosefkin kohti Betlehemiä. Me saimme ihastella Jordanvirran rantamia. Tyttönen sai nousta kamelin selkään sekä onkia virrasta karkkikaloja. Saavuimme palatsin puutarhaan. Sinne tiensä tähteä seuraten olivat kulkeneet tähtien tietäjätkin. Herodeksen naurussa ja hykerryksessä kuului ilkeä suunnitelma. Vehreän kedon keskellä nuotion loimussa paimenet. Siinä huhupuheita ihmetellessään kuuluu fanfaari ja taivas avautuu. Enkelten joukko valkoisissaan kaiuttaa ilosanomaa. Menkää! Rientäkää! LApsi on teille annettu, poika Jumalan. Sydän pamppaillen avaamme majatalon oven. Ystävällinen emäntä tarjoilee mehut ja nisut. Ei ole tilaa, kertoo sitten, ettehän yöpymistä suunnittele. Oi, emme. Kuljimme tämän uskomattoman matkan ja saimme kurkistaa tallin pahnoille. Kyyneleille ei voi sanoa, että älkää. Ne vuotavat poskimäkeään kaulalleni ja liikutus on liian pieni sana kertomaan tunnettani. Rakas hymyilee. Tuntee minut. Tyttönen sädehtii kilvan tähtösen kanssa.

Jumalan suunnitelma on vilpitön. Osallemme lahjaksi annettu. Joulun lapsen lahjasta riittää. Sitä ei tarvitse tilata, ei pyytää, ei kääriä. Ei edes toivoa. Se on, se täyttää sydämen.