lauantai 14. joulukuuta 2013

Kolmas adventti

Oppijoiden taituroimat kynttilätyöt loistavat jouluvaloa luokan takana. Joulujuhlassa pyörähdelleet tonttuset ja keijut sulattivat opettajan sydämelleni tilan joululle. Liikutus läikähti yhdessä hyvänolon ja tyytyväisyyden kanssa. Olemme yhdessä kulkeneet joulun ihmeen äärelle. Jokaisessa aamussa avaamme villasukkakalenterin uumenista pikkuisen yllätyksen laulaen adventin sanomaa: "Kolme kynttilää syttyy päälle maan, kolme kynttilää loistaa valoaan, kolme kynttilää kertoo sanomaa, nyt Jeesus tulla saa...." Olen iloinnut lapsijoukon silmien tuikahduksista. On lahjaa saada kertoa todellisen joulun sanomasta.Siitä miten yksi yö kauan sitten muutti kaiken. Tähti, joka loisti vaatimattoman tallin yllä saa säteillä joulutaivaan tummuudessa rakkausvaloaan!
Pienen tallin turvassa lepäsi joulun lapsi. Miten valtava suunnitelma Jumalalla olikaan osallemme annettavana. Lapsen poskinukan pehmeys on lämpönä omalla sydämellä, joka jaksaa laulaa kiitosta silloinkin, kun joululaulujen sävelet hiljaa hiipuvat ja ajatuksiin hiipii heräävä uusi kevät. Väsyneen Marian käsivarsilla lepäsi juuri syntyneenä pienokainen, jota tahdon seurata vuoteni jokaisena päivänä. Niissä askelissa löydän ikuisen joulun . Sunnuntaina seurakunnan kynttiläkirkossa tyttönen laulaa Heinillä härkien kaukalon.  Saa ylleen enkelmekon, selkäänsä siivet. Tuo pieni oma enkelini, joka eilen murehti sitä, miksi niin moni lapsi luulee joulun olevan vain joulupukin tulemisen juhla.
Neitokainen ystävänsä kanssa vietti itsenäisyyspäivänsä tunnit istumalla tuon tähden alla. Ihmisjoukko toisensa perään kulki matkan jouluun kauan kauan sitten. Lopuksi sai hiljentyä kuulemaan ilosanoman vaimean soiton jakaessa tunnelmaan sitä levollisuutta, joka sisimpään asettuu, kun ehtii pysähtyä omassa arjessaan tallin vaatimattomille oljille lepäämään joulun lapsen viereen.

1 kommentti:

  1. Joulun suurin sanoma on se, mikä tuo joulumielen sydämeen! <3

    VastaaPoista