torstai 20. lokakuuta 2011

Hiljalleen

 Ei ihan vielä, kuulen hennon kuiskauksen. Keveästi pyöritän sille päätäni ja jaan hymyni lämmön. Luokseni saa jo hiipiä pienin askelin. JOULU. Eilen ostin suloista punaruudullista kangasta Ikeasta edukkaasti. Melkein kangasta leikatessani laulelin onnesta. Joulu saa luvan saapua lähemmäs, ottaa jokaisesta päivästäni ajatukseni. Pienen lämpöisen. Hiljalleen kasvavan.
 
 
 Kynttilöiden tuikkeessa kulkevat Riihipirtin hämärtyvät illat. Punaiset odottelevat vielä kaapin kätköissä. Tänään haimme tyttösen kanssa joulukorttien tekoon tarvikkeita. Ajatuksissani keinahtelee idea, mutten paljasta sitä vielä. Jokunen saaja saattaisi sen täältä löytää:) 18 vuotta sitten ja tähän vuoteen asti, olen nauttinut oman kortin suunnittelusta. Aina toteutuksessa mukana lapsi. Välillä neljäkin♥. Tänä vuonnakin teemme yhdessä. Yhtä kovasti nautin joulupöydän tunnelman suunnittelusta. Jokaiseen jouluun omanlaisensa. Rakkaudella laitettu.
Jokaisessa päivässäni joulun ilosanomaa elän todeksi. Juhlan lähestyessä se saa arvoisensa kehykset ja puitteet. Koti pukeutuu rakkaudenpunaiseen ja puhtaudenvalkeaan. Kirpputorilta luoksemme hiljattain muuttanut nallukka saa kaulaansa punaisen rusetin. Töissä luokassni vanha nalle pukee ylleen punaisen villapaidan sinisen tilalle:) Pieniä tärkeitä asioita. Kuin viestilappusia. Joulu on minulle jotakin niin suurta, etten osaa sitä sanoiksi pukea!

2 kommenttia: