lauantai 17. joulukuuta 2011

 Oppijoiden joulujuhlassa liikutus liikkui useassa silmänurkassa. Minunkin. Sain monta kaunista sanaa oppijoiden vanhemmilta. Kätkin ne sisimpäni sopukoihin. Saavat jakaa lämpöään muistoina minussa. Miten paljon saavatkaan ystävällisen lämpöiset sanat hyvyyttä aikaan! Kirkkaus loisti lasten silmissä, kun ylsivät parhaaseensa esityksessään. MAria, Joosef, Jeesuksen ajan lapsoset palmunoksineen, enkeleiden häikäisevä kulkue, paimenet sauvoineen ja laulu, joka siivitti joulun ihmeen jokaisen kuulijan sydämeen! "Saavu kaikkeen pimeyteen, joka sydämeen"....ja huokauksessani on toivoa ja lujaa luottamusta hyvään. Kiitos oppijani, olette ihania!!Annoitte joulun koskettaa. Saapua kaivatuksi valkeudeksi tummuuteen ja kiireeseen.
Olen kurkistellut vuodentakaisia kuvia lumihunnun peittämästä pihapiiristä. Lumitaakkojen alla kuusen oksistoissa on jotakin levollista. Tuokio sitten saavuin pikkuisimman kanssa kotiin. RAkas on sairaana. Olemme valvoneet yön. KAverisynttäreiltä saapuili punaposkinen neito. Kaupassa oli vilske ja kaiken puheensorinan takaa koitti jouluinen sävel asettua rauhaksi kaiken ylle. Koin hetken ristiriitaisia tunteita. Ei joulumieli asetu meihin laittamalla. Sille tahdon avata oven itseeni. Kutsua sen pehmein huokauksin lähelle ja jäämään jakamaan tyyneyttään.
LAhja meille annettu, poika Jumalan. Juhlan esityksessä tyttö istahti seimen taa. Tuuditti vaimeasti hymyten vastasyntynyttä kapaloitua sylissään. Vierellään poika Joosefin asussaan katsoo tyttöön ja nukkeen lämmin lapsenhymy kasvoillaan. Siinä se on. Kaikki. LAhja jokaiselle. Seimen ympäri kulkivat lapset palmunoksiaan heiluttaen ja laskivat oksat seimen ympärille. LAskivat kuin itse tahdon itseni laskea. Seimen luo. Jäädäkseni lepäämään joulun ihmeen ikilämpöiseen syliin. Kun hain nuo 20 palmunoksaa kukkakauppiaalta, ei voinut hän kuin ihmetellä iloani. MAksaessani sanoin riemu äänessäni: kiitos, nämä ovat täydelliset! HArva hankkii oksanippua ilman ainuttakaan kukkaa. VAan kuin kaunein ruusu oli lasten koko esitys!
 
Viikonmittainen on enää matka. Astun jokaisen askeleeni kiittäen ja iloiten. LApsen luo.

3 kommenttia:

  1. Ihanat jouluiset kuvat...lumi tekee luonnon niin kauniiksi.
    Olisimpa nähnyt lasten esityksen....☺

    Halauksia sinulle.♥


    Toivottovasti miehesi toipuu jouluksi.

    VastaaPoista
  2. Seimen äärelle on niin hyvä tulla ja siinä on hyvä levätä :)

    VastaaPoista
  3. Irmastiina,
    kiitos. Vatsatauti saapuili tänne. Nyt jännätään, kuka on seuraava.....
    HAlaus lämpöinen sinulle♥

    MArika,
    ♥ lämmittää mieltä kuulla sanasi!
    Joulunvaloa lähellesi♥

    VastaaPoista